Hitaisuutta hämärtyvässä syksyssä

Se on kuulkaas taas jo syksy. Oikeammin loppusyksy. Kameraa niin vähän kaivettu enää esiin kesän seikkailujen jälkeen. Kuvia tuli silloin kyllä räpsittyä. Nyt jos olis inspiraatio - ei ole valoa. (joulupukki, josko tänävuonna se uusi kamera...)

Kotona viihdytään ahkerasti kirjojen ja pehmeitten vilttien äärellä. Toisinaan viihtyisin liiankin hyvin pensseli ja tela kädessä.. taulujen parissa. Mutta voi niin vähän aikaa ja rauhaa sen toteuttamiseen. Nyt kuitenkin olen saamassa itselleni yläkertaan maalaushuonetta. Siitä myöhemmin lisää kuvien kera, kunhan saan sitä vähän valmiiksi. :)

Pianon päällä kuvassa vilahtaa juuri valmiiksi saamani koivutaulu. En tiedä jääkö se tuohon, vai mihin.

Poltellaan kynttilöitä ja nautitaan kotoilusta. Sehän on syksyllä mukavaa! =)

heinäkuu koitti

Vähäistä on edelleen tämä postausten tekeminen. Nyt on aika nauttia kesästä ja kun sää vaan sallii, ollaan tuolla ulkoilmassa ja nautitaan ison keltaisen pallon voimaannuttavasta lämmöstä.

Mut on meillä pari uutta perheenjäsentä - torista bongattu aallon tuolipariskunta. Hakevat vielä paikkaansa, mutta itseasiassa sopivat minne vaan. :)

ihanaa kesää teille jotka joskus eksytte blogiini! =)

Yläkerta loppusuoralla

 

Yläkerran aulasta muutama kuva, kun ensin sain raivattua pahvit lattioilta, imuroitua sahanpurut ja raivattua työkalut ym rojut yhteen huoneeseen. Vähän näyttää jo paremmalta. 

Muutamia listoja sekä pariovea vaille valmis tää olis...

 

Aulan lautaseinästä tykkään kovasti. Olisin halunnut vielä isommat raot, mutta laudathan kuivuvat, joten ajan kanssa raotkin kuulemma levenevät vielä.

Portaista ja kaiteista tykkään kans.

Ah, nyt talokin hiljainen ja mies yövuorossa. Taidan rapistella vähän karkkipussia. =)

Paluu arkeen - mutta sitä parhautta!

Ihana viikonloppu takana. Sinivalkoisin siivin lennettiin yhden siskoni luokse Helsinkiin. Lähdin niin innoissaan tästä arjen keskeltä.

 Saatiin taas kunnolla jutella, nauraa, saunoa, syödä, rentoutua ja vain olla. Huolehtia vain itsestä.

Mutta niin kiva oli tulla kotiinkin. Rakkaitten luokse.

Pidin tyttöjä sylissä. Pesin vauvan lelut. Pesin vähän pieniä vaatteita. Voi kun ne ovat pieniä.

Katsottiin tyttöjen kanssa vanhoja vauvavideoita. 

Liikutuin.

Rakastan olla kotona.

Ei mitään sanottavaa

 

 

 

 Taas miettii tämän blogin järkevyyttä.

Yläkerta edistynyt jonkin verran, mutta kuvia en ole ottanut.

Laminaatit edelleen paketeissa, ne pitäisi alkaa laittamaan seuraavaksi.

Sitten pääsisi porrasaukon kimppuun.

Ehkä sitten tulee jo kuviakin.

Tämä päivä mennyt kalsaripäivänä huonosti nukutun (nukuttujen) yön jälkeen.

Ei ole virtaa mihinkään,

alkanut turvottaa sormia,

selkää särkee öisin, närästää, rytmihäiriöitä,

mikään asento ei ole oikein hyvää nukkumiseen,

mitkään vaatteet eivät enää mahdu päälle.

Alan laskee melkein jo päiviä pikkuisen syntymään, vaikka vielä on aikaa.

Tykkään olla raskaana, mutta viimeisen kuukauden voisin missata ;)

Silloin alkavat vaivat.

Mutta kyllä, tiedän. Palkinto kaikesta tästä on kaiken tämän arvoinen.

Sitä ajatellen en saisi valittaa.

Loppuaika menkööt vaikka kalsareissa, tukka silmillä. ;)

Onneksi viikonloppuna pääsen reissuun siskojeni kanssa - luultavasti (toivottavasti vaikka) vatsalihakset kipeytyvät taas silkasta nauramisesta. (Ja jouduttavat vauvelinkin maailmaan tuloa, mieluusti kuitenkin turvallisesti kun olen kotisairaalan (oysin) lähimaastossa taas)

Matto

Ikealla viimeksi otin kärryyn tämän maton. Aloin kuitenkin empiä ja pudotin sen jossakin vaiheessa kärrystä. Ajatus tästä matosta ei kuitenkaan ole jättänyt rauhaan ja nyt kun bongasin maton tori.fi:stä, piti tarttua luuriin. 

Nyt se on olohuoneessa. Mutta ehkä sittenkin tulen viemään sen sitten yläkertaan meidän makkariin, vaikka ihan kiva kai tossakin - vaikka mies sanoi ettei ole niin hänen makuun... ;)

Mitäs tykkäätte?Kivasti raikastaa ilmettä, vai tekeekö migreenin?;)

Ja tätähän se on arki ;)

Lapset piirtelee ja leikkii kaikkein mieluiten olohuoneessa.

Muuttuuko tilanne yläkerran valmistumisen myötä?!

Ehkä ainakin osaksi vähentää lelujen kuskaamista olohuoneeseen...

Väsynyt mammalomalainen

Meille tulee umpiportaat ja portaiden alle olisi tarkoitus tehdä säilytystilaa. Portaat tulee aivan ulko-oven viereen, joten tarkoitus olisi, että siitä pari kaappia olisi myös vieraiden takeille. 

Ylimmän kuvan ilme olisi minusta hyvä.

Yksinkertaiset sileät ovet ja mielellään vaikka pomppusalvat, niin ei ohikulkiessa hiha tarttuis vetimeen ;)

 

 Portaita vastapäätä on seinänpätkä, jolle olen ajatellut artekin penkkiä,

peiliä ja jotakin kevyttä naulakkoa. Tässä kuvassa ihan kiva ilme.

Tätä wave-naulakkoa olen ensisijaisesti ajatellut. 

Tässäpä vähän osviittaa mitä tuleman pitää. Mammaloma alkoi eilen ja olo on väsynyt ja tukkoinen. Tietenkin flunssa tuloillaan loman alkajaisiksi.

Eipä hirveästi jaksa alkaa millekkään, siispä vähän sisustussuunnittelua ;)

Lattia valittu

Kuvassa näkyy vaalea laminaatti, jonka valitsimme yläkertaan. Sävy on jokin valkaistu tammi tms.

 Suurena pintana kuvassa näkyy alakerran vinyylilattiamme - joka tosin kuvassakin näkyy tummemmalta kuin oikeasti onkaan. Yläkerran lattia on siis hieman vaaleampi.
Ihan valkoista en halunnut silti ylös, vaikka ajatus vähän houkutteli. Käytännöllisyys voitti tässä asiassa. Emmekä raskineet laittaa vinyyliä yläkertaan - sen verran arvokasta se on. 32 käyttöluokan laminaatti sai sinne nyt kelvata. Alakerran vinyylilattiamme on siis julkistilojen lattia - liimattu kiinni. Kestää ihan mitä vaan ja ollaan oltu siihen super-tyytyväisiä! saapa nähä miten on sitten laminaatin kanssa...

Auringon saattelemana loman kimppuun

 

Ihanan aurinkoisella säällä palkittiin mun loman alku. 

Jäin nyt viikon syyslomalle, jonka jälkeen jatkan äitiyslomalla.

Pienen käärön olisi määrä syntyä marraskuun loppupuolella.

Piti vielä kaivaa kamera esiin ja napsia hyvän valon saattelemana muutama kotikuva.

Kovin laajapintaisia kuvia ei voinut ottaa - leluja ja muuta sälää ympäri kämppää.

Mut nyt lapset saa asua ja leikkiä - päätän olla rento kotiäiti ;)

Pari vuotta kulkenu niska limassa työpaikan, päiväkodin ja kodin väliä -

nyt on aika antaa lapsille aikaa asua, elää ja olla ilman kiireitä joka suuntaan.

Nautin.

Yläkerran tilanne

Yläkerrassa näytti tältä pari vkoa sitten. Nyt on jo värejä seinissä ja maalattu toiseen kertaan, sekä kattopaneeleita alettu asentamaan. Myös lattia on ostettu. Päädyimme vaaleahkoon laminaattiin. Mutta nyt siis pari kuvaa yläkerrasta:

Tässä on aula ja porrasaukko näkyy oikealla. Ovet mitkä näkyy, menee tyttöjen huoneisiin.
Aula jää väritykseltään vaaleaksi. Huoneisiin tulee tehosteseinät.

Aulasta vähän eri suunnalta. Vasemmalla oleva ovi johtaa wc/ suihkutilaan.
Sanokaapa muuten millaiset valaisimet aulaan hankkisi? Sinne on vedetty jo ledi-valoille piuhat,
mutta en tiedä tuleeko liian arvokkaaksi laittaa aulaan niin kalliita useita valoja?! Toisaalta kovin roikkuviakaan ei välttämättä? mielipiteitä...

Aulaa toisesta suunnasta. Leveä oviaukko johtaa isoon makuuhuoneeseen, johon ehkä muutamme me ja sitten tuleva masu-asukki...

Hitaasti se etenee kun miehellä jää ehkä 1-2 iltaa/ päivää viikossa aikaa tehdä vinttiä oman työnsä ohella. Ahkerasti se on kuitenkin siellä yrittänyt olla - minusta ei ole paljon ollut apua.. vielä käyn omissa töissäni tämän viikon- huomisen jälkeen koittaa syysloma ja äitiysloma! :)

Piano

Lupasin vielä lisäkuvia pianosta. Tässä se on. Ruotsalainen vanha piano. Vaatii virittämistä, mutta soi kyllä jo kohtuullisesti.

 

Pahoittelen kuvien laatua. Huomannette pianon päällä olevan keskeneräisen taulun... olen taas innostunut maalaamisesta, mutta monen projektin kanssa sama vika: ne jäävät kesken joko ajanpuutteen tai innostuksen takia. Olen nyt harjoitellut koivujen maalaamista - koivu on suosikkipuuni. Tarkoitus olisi saada maalattua hyvin vaalea koivutaulu pianon päälle. Katsotaan saanko aikaiseksi... Tuon taulun ei ole tarkoitus jäädä tuohon...

maanantain mietteitä

Tässä talossahan on nykyään myös piano. Siitä kuvia lisää myöhemmin. Musta, vanha ja korkea - sitä mitä kauan olen metsästänytkin.

Tähän taloon löytyi myös pitkään metsästämäni artekin penkki. Se on nyt jo tosin autotallissa vailla hiontaa ja maalausta. On kulunut jo niin keltaiseksi, etten tykkää siitä sellaisenaan. Penkin paikka tulee olemaan eteisessä..

Omatekemät hampurilaiset ovat maistuneet viimeaikoina. Kuvassa olevassa yksilössä tosin on kaupasta ostetut sämpylät, mutta pihvit sentään omaa käsialaa ;)

On niin toden tylsä maanantai ja näyttääpä kuvatkin olevan vähän epäselviä- vai onko mulle tulossa migreeni.

Elämä on kuitenkin arkisen leppoista, korvia "huumaava" meteli on myös se, mikä tulee tuolta yläkerrasta ukkokullan tehdessä viimeisiä pakkelointeja ennen lopullisia maalipintoja. Jes, ehkä tälläviikolla päästään kuvaamaan tuota yläkertaakin. Siitä lisää myöhemmin.

kurkistus keittiöön

Pieni kurkkaus keittiöön. Tosin ruokapöytä on tällähetkellä toisinpäin. Teetätettiin pöytä puusepällä, mutta täysin tyytyväinen en ole pöydän väritykseen. Koivuhan kellastuu herkästi ja valkovahasta ja lakasta huolimatta pöytä on alkanut kellastumaan. Taidan antaa pöydän "kulua" jonkin aikaa (meidän tapauksessa jonku vuoden;) ja sitten jos hiotuttaisi ja maalauttaisi ihan valkoiseksi?! Muuten tykätään pöydästä kovasti.

Kurkistus olkkariin

Tässä pieni nurkka olohuoneestamme. Tai oikeastaan sohva on kaiken keskiö ;) Tällähetkellä ripauksena on tuota pronssista, H&M:n tyyny, sekä kirpparilta löytynyt pieni hauska kannu. Sohvapöydän roinat muuttuvat tuon tuostakin. (yleensä siinä on kuitenkin lehtiä ja lasten leluja;)

Moneskohan kerta?

Tässä sitä taas ollaan. Moneskohan kerta, kun aloitan blogin. Niin on käynyt joitakin kertoja, mutta aina on iskenyt ahdistus jossain vaiheessa, ja olen sitten lopettanut. Tarkoitus olisi tämän kanssa tehdä nyt niin, että laitan salasanan taakse- tai blogi olisi vain kutsuttujen lukijoiden luettavissa. - jahka saan selvitettyä miten sen teen. En ole kovinkaan nörtti.

Hmm. mitähän blogi tulee pitämään sisällään. Ehkä vain sitä tavallista arkea, sisustusta, tuokioita, hetkiä... niitä haluaisin tallentaa. Lisäksi varmaan kokoajan seurataan yläkerran rakentamisen etenemistä. Materialisti minussa siis varmaan ottaa aikalailla ohjat käsiinsä... Mutta fiiliksien mukaan. Lukijoiksi haluaisin vain teitä tutumpia ;) Minua ahdistaa "levittäytyä" laajemmalle. Enkä lasten kasvojen kuviakaan tule julkaisemaan.

Mutta katsotaan miten into ja paukut kestää. Tervetuloa seuraamaan!