Tänää ollut totisesti kalsaripäivä. Otettu lasten kanssa rennosti, ei nokkaamme olla ulkonakaan näytetty. Tosin ei olisi houkutellutkaan - harmaan kylmä keli ja välillä räpsinyt vettä.
Yksi lapsista istuu rullatuolissa, jonkin verran teetättää enemmän... mutta hyvin ovat sisarukset työnnelleet ja palvelleet. Keittiön pöytä on tälläkin hetkellä täynnä legoja ja niistä rakennettuja taloja, piirrustuspapereita, kyniä ja pelejä. Normaalisti ei näin, mutta nyt on vain keksittävä jotta rullatuolipotilaallakin olisi mukavaa ja tekemistä.
Ikkunan takaa ollaan saatu seurata oravaa, Kurre alkaa päivä päivältä kesyyntyä.
Nyt on talossa jo hiljaisuus. Pieni blogikierros paikallaan vihreän teen kera.
