Hitaisuutta hämärtyvässä syksyssä

Se on kuulkaas taas jo syksy. Oikeammin loppusyksy. Kameraa niin vähän kaivettu enää esiin kesän seikkailujen jälkeen. Kuvia tuli silloin kyllä räpsittyä. Nyt jos olis inspiraatio - ei ole valoa. (joulupukki, josko tänävuonna se uusi kamera...)

Kotona viihdytään ahkerasti kirjojen ja pehmeitten vilttien äärellä. Toisinaan viihtyisin liiankin hyvin pensseli ja tela kädessä.. taulujen parissa. Mutta voi niin vähän aikaa ja rauhaa sen toteuttamiseen. Nyt kuitenkin olen saamassa itselleni yläkertaan maalaushuonetta. Siitä myöhemmin lisää kuvien kera, kunhan saan sitä vähän valmiiksi. :)

Pianon päällä kuvassa vilahtaa juuri valmiiksi saamani koivutaulu. En tiedä jääkö se tuohon, vai mihin.

Poltellaan kynttilöitä ja nautitaan kotoilusta. Sehän on syksyllä mukavaa! =)

heinäkuu koitti

Vähäistä on edelleen tämä postausten tekeminen. Nyt on aika nauttia kesästä ja kun sää vaan sallii, ollaan tuolla ulkoilmassa ja nautitaan ison keltaisen pallon voimaannuttavasta lämmöstä.

Mut on meillä pari uutta perheenjäsentä - torista bongattu aallon tuolipariskunta. Hakevat vielä paikkaansa, mutta itseasiassa sopivat minne vaan. :)

ihanaa kesää teille jotka joskus eksytte blogiini! =)

kalsarisunnuntai

Tänää ollut totisesti kalsaripäivä. Otettu lasten kanssa rennosti, ei nokkaamme olla ulkonakaan näytetty. Tosin ei olisi houkutellutkaan - harmaan kylmä keli ja välillä räpsinyt vettä.

Yksi lapsista istuu rullatuolissa, jonkin verran teetättää enemmän... mutta hyvin ovat sisarukset työnnelleet ja palvelleet. Keittiön pöytä on tälläkin hetkellä täynnä legoja ja niistä rakennettuja taloja, piirrustuspapereita, kyniä ja pelejä. Normaalisti ei näin, mutta nyt on vain keksittävä jotta rullatuolipotilaallakin olisi mukavaa ja tekemistä.

Ikkunan takaa ollaan saatu seurata oravaa, Kurre alkaa päivä päivältä kesyyntyä.

Nyt on talossa jo hiljaisuus. Pieni blogikierros paikallaan vihreän teen kera.

 

Kesän kynnyksellä

Tai voisiko jo sanoa, että kesässä.

Paljon mahtunut asioita viime päiviin, viime viikkoihin. Päällimmäisenä huoli lähimmäisen vakavasta sairastumisesta ja nyt viimeisimpänä oman lapsen onnettomuudesta. Mutta onneksi siinä kyseessä kuitenkin vain jalka, joka paranee. Mutta kuusi viikkoa kipsi jalassa juuri kesän alussa ei hirveästi lasta hymyilytä.

Mieli ollut sellainen, että on pitänyt purkaa ajatuksia maalaamiseen ja jokunen runokin on tullut väännettyä.

Sisustaminen tuntuu jokseenkin pinnalliselta tällä hetkellä. Mutta tällaista on elämä, heittelemistä surusta iloon, toivosta epätoivoon. Eläkäämme jokainen hetki sydämellä.

Kuva keskeneräisestä taulusta.

Koivut inspiroivat kovasti. Lempipuuni.

blogitauko

Vauvan myötä innostus laantui blogin pitämiseen. Nyt lisäksi on liikaa kaikkea muuta elämässä, ettei oikein löydy rahkeita tähän hommaan. Mut palailen jahka inspiraatio ja kiinnostus palailee takaisin...

Tää kuva on talvemmalta. Nyt ei enää paljon takkaa lämmitetä. Odotellaan kesää! :)

Ihanaa kesänodotusta sullekin, voikaamme hyvin! :)

Joulua kohti..

 

 

Onpas vierähtänyt edellisestä postauksesta.

Syytäkin on.

Meillä on poikavauva.

Hän syntyi neljä viikkoa sitten. Kuukausi siis tässä menty vauvahuumassa ja jouluisissakin fiiliksissä, ettei paljon koneelle ole ehtinyt, eikä malttanutkaan tulla.

Ylimmäiset kuvat taitavat olla jo ensimmäiseltä adventilta, jolloin saatiin alkaa polttamaan eskarilaisen tekemän kynttelikön ensimmäistä kynttilää.

Lintulaudallakin käy vipinä, tosin kuvaan ei sattunut yhtään varpusta.

 

Yläkerta loppusuoralla

 

Yläkerran aulasta muutama kuva, kun ensin sain raivattua pahvit lattioilta, imuroitua sahanpurut ja raivattua työkalut ym rojut yhteen huoneeseen. Vähän näyttää jo paremmalta. 

Muutamia listoja sekä pariovea vaille valmis tää olis...

 

Aulan lautaseinästä tykkään kovasti. Olisin halunnut vielä isommat raot, mutta laudathan kuivuvat, joten ajan kanssa raotkin kuulemma levenevät vielä.

Portaista ja kaiteista tykkään kans.

Ah, nyt talokin hiljainen ja mies yövuorossa. Taidan rapistella vähän karkkipussia. =)